VANHEMMUUTTA JAKAMASSA

VANHEMMUUTTA JAKAMASSA

♡♡♡

Jokainen vanhempi tietää, että lapsen syntymä muuttaa lähes kaiken. Minusta tulee me, etenkin uuden elämän alkuvuosien ajaksi. Vanhemmuus on ihanaa, mutta hetkittäin se voi olla myös uuvuttavaa. On myös aikoja, jolloin tuntee olevansa vanhemmuudesta ihan pihalla.  Ja meistä kaikista vanhemmista tuntuu välillä siltä!

♡♡♡

♡♡♡

Nykypäivän vanhemmuus saa paineensa monesti ulkopuolisista seikoista. Erilaiset oppaat, neuvot, sosiaalinen media ja oman mielen luoma harhakuva muiden onnistumisista uuvuttavat meitä.
 Me vanhemmat olemme kuitenkin vain ihmisiä kaikkine tunteinemme.

♡♡♡

On inhimillistä että väsyttää. On inhimillistä tuntea turhautumista, kiukkua, surua ja raivoakin. On inhimillistä, että haluaisi joskus vain vetäistä peiton korviin ja nukkua. Nukkua ohi kaikkien -äiti anna! -äiti tuo! -äiti missä on mun…? –pyyntöjen ja vaatimusten.  
Ja entä se parisuhde sitten?

♡♡♡

Me vanhemmat haluamme onnistua! Me yritämme niin kovasti onnistua, että arki muuttuu suoritukseksi, minuuttiaikataulut rytmittävät elämäämme, päivät vilistävät ohitse ja muuttuvat viikoiksi, kuukausiksi. Tuntuu että elämä liukuu käsien välistä ja jäljellä on vain kysymyksiä: miksi minua väsyttää jatkuvasti? Miksi en tunne iloa? Miksi elämä tuntuu velvollisuudelta ja taakalta? Edes oma harrastus ei tuo iloa, vaikka sen piti olla se minun hetkeni ja aikani! Ja siinä kaiken sivussa me olemme kuitenkin unohtaneet itsemme.

♡♡♡

♡♡♡

Vanhemmuus; se on samanaikaisesti sekä loputonta rakkauden tunnetta että loputonta huolta ja kysymyksiä. Se on kipuilua sellaisten suurten kysymysten parissa kuten; riitänkö minä? Teenkö minä oikein? Teenkö väärin? Minkälaisen aikuisen mallin annan, tai riitänkö, jos tänään en jaksa...?
♡
Vanhemmuudessa me kannamme mukanamme myös omaa lapsuuttamme. 
Tunteet ja tapamme reagoida syntyvät suhteessa omiin vanhempiimme ja varhaisiin vuorovaikutussuhteisiimme. Eli me opimme suhteessa ympäristöömme, jota temperamenttimme ikään kuin värittää. Me opimme hyvässä ja huonossa.

♡♡♡

Uskon, että jos meiltä kysyttäisiin, niin me kaikki haluaisimme onnistua vanhemmuudessa hyvin - mieluiten täydellisesti. Lapsi kuitenkin osoittaa meidän keskeneräisyytemme. Joku viisas onkin sanonut, että lapset annetaan meille, jotta me näkisimme omat kasvukohtamme. Jokainen lapsi opettaa meille itsestämme jotain. 

Itse nykyään jo allekirjoitan tämän.

♡♡♡

♡♡♡

 Mitäs sitten, kun huomaamme oman kasvukohtamme? Mitä teemme vai teemmekö mitään? Mistä tietää, että tämä on oma kipupisteeni, haavani, se kohta, jonka äärelle voisi olla hyvä pysähtyä? Seurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa

näiden kysymysten ja monien muidenkin ajatusten äärelle voidaan pysähtyä armollisesti ja yhdessä mietiskellen. 

♡♡♡

Seurakunnan diakoniatoimistossa mietitään mahdollisuuksia olla tukemassa perheitä ja olla mukana arjen haasteissa.
 Voit milloin tahansa varata ajan, soittaa diakoniatyön toimistolle tai tulla käymään.
 Usein jo pelkkä huolen sanominen ääneen helpottaa ja solmut lähtevät aukeamaan. Voimme yhdessä olla miettimässä keinoja ja toimia arkea helpottamaan.

♡♡♡

♡
Tiesitkö, että

seurakunta tukee vanhemmuutta monella tavalla?  Siitä ovat esimerkkeinä perhekerhot, toimintaillat ja perhemessut, sekä erilaiset leirit.
 Näihin kaikkiin olet tervetullut!

♡♡♡

KUTSU!

Me kutsumme sinut äiti mukaan naisten virkistyspäivään Halssin leirikeskukseen 22.-23.3.2019. Lähde mukaan rentoutumaan ilman mitään vaatimuksia mistään, tai tarpeesta suorittaa. Tavoitteena on rauhallinen yhdessäolo, vertaistuki ja läsnäolo. Jaetaan ajatuksia, puretaan turhia taakkoja ja ollaan yhdessä! 

Ilmoittautuminen Katja Laaksoselle, hänen yhteystiedot löytyvät tästä linkistä:https://www.liedonseurakunta.fi/yhteystiedot/-/contact/person/Dg49x5E6AL

Leiri alkaa perjantaina klo. 17.30 ja päättyy lauantaina klo 19.00
Halssiin on yhteiskuljetus!

SILLÄ

Sinä olet tärkeä!
♡♡♡